Turun taidemuseo

Tietoa museosta

Turun taidemuseon vaiheet alkavat Turun Taideyhdistyksestä, joka perustettiin vuonna 1891. Yhdistyksen ensimmäinen näyttely avattiin 11. toukokuuta 1891 kaupungintalon juhlasalissa, ja piirustuskoulun johtaja, taidemaalari Victor Westerholm toimi ensimmäisenä intendenttinä. Ensimmäiset hankinnat tehtiin 1890-luvun alussa, ja niihin kuului Akseli Gallen-Kallelan Akka ja kissa (1895). Veljekset Ernst ja Magnus Dahlström lahjoittivat vuonna 1895 varoja kirjaston ja museon yhteiseen rakennukseen.

Museon paikaksi valittiin Puolalanmäki, ja vuonna 1900 pidetyn arkkitehtikilpailun voitti professori Gustaf Nyström. Rakentaminen alkoi keväällä 1902, ja graniittinen kansallisromanttinen museo avattiin keväällä 1904. Se oli toinen Suomessa taidemuseoksi suunniteltu rakennus. Westerholmin hankintoihin kuuluu kuusi Helene Schjerfbeckin modernistista maalausta, ja kokoelmaan hankittiin myös Gallen-Kallelan, Erik Johan Löfgrenin ja muiden suomalaisten taiteilijoiden, naisten mukaan lukien, töitä.

Sotavuosina keskeiset maalaukset evakuoitiin turvaan. Rakennus kävi läpi suuren peruskorjauksen vuosina 1958–1965, ja museosta tuli vuonna 1981 maakuntataidemuseo. Vuosina 1999–2004 museo toimi väliaikaisesti Vartiovuoren observatoriossa, kun Puolalanmäen alle rakennettiin pysäköintiluola. Vuonna 2005 museo palasi mäelle: rakennukseen saatiin hissi ja lasinen portaikko, ja museokauppa sekä kahvila laajenivat. Kokoelmassa on noin 7 600 teosta, ja vahvuuksia ovat suomalaisen taiteen kultakausi noin vuoden 1900 tienoilla, taiteilijoiden omakuvat, suomalainen surrealismi ja pop-taide.

Kohokohdat

• Gustaf Nyströmin suunnittelema kansallisromanttinen graniittirakennus vuodelta 1904
• Noin 7 600 teoksen kokoelma
• Suomen taiteen kultakauden maalauksia
• Helene Schjerfbeckin teoksia
• Suomalaista surrealismia ja pop-taidetta
• Café Victor

Perustettu

1904

Johto

Kari Immonen

Kävijöitä vuodessa

n. 86 000 (2025)

Pääsylippujen hinnat ja alennukset

Vapaa pääsy: Joka kuukauden ensimmäinen perjantai klo 16:00–19:00

Museokortti käy. Opastukset sisältyvät pääsylipun hintaan. Maksutavat: ePassi, Virikeseteli ja Edenred Pay; kulttuuriseteleillä voi ostaa lippuja ja Museokortin.

Esteettömyys

• Esteetön pyörätuolilla
• Hissi
• Esteetön WC
• Pysäköintipaikat liikuntarajoitteisille
• Opas- ja avustajakoirat tervetulleita
• Kosketeltavia pienoismalleja ja esineitä: tieto puuttuu
• Opastuksia viittomakielellä: tieto puuttuu
• Aineistoa selkosuomeksi: tieto puuttuu
• Kuvailutulkkaus: tieto puuttuu

Esteetön sisäänkäynti on rakennuksen oikealla puolella Aurakadulta katsottuna; ovelle johtaa luiska, ja lipunmyynti avaa oven ovipuhelimesta painamalla B. Heti ulko-oven sisäpuolella on nostin, ja muihin kerroksiin pääsee hissillä vaatesäilytyksen luona. Pyörätuoleja, rollaattoreita, kävelysauvoja ja lastenvaunuja voi lainata. Esteetön wc ja lasten hoitohuone ovat kellarikerroksessa. Näyttelyhuoneissa on lepopaikkoja ja mukana kuljetettavia retkituoleja. Opas- ja avustajakoirat ovat tervetulleita. Pihan pysäköinti on varattu museon käyttöön lukuun ottamatta yhtä invapaikkaa pääsisäänkäynnin portaiden oikealla puolella.

Lapset ja perheet

• Sopii lastenvaunuille
• Vaipanvaihtopöytä

Lastenvaunuja voi lainata museosta, ja kellarikerroksessa on lasten hoitohuone.

Saapuminen ja pysäköinti

Rautatieasemalta lyhin reitti kulkee jyrkän Läntisen Pitkäkadun portaiden kautta, joita ei talvella huolleta; helpompi reitti kulkee Läntistä Pitkäkatua, Kauppiaskatua ja Torninkatua pitkin. Sähköpyöriä ja potkulautoja ei voi säilyttää tai ladata sisällä.

Palvelut ja ruokailu

• Kahvila
• Museokauppa
• Vaatesäilytys
• Säilytyslokerot

Café Victor ja museokauppa. Vaatesäilytys aulakerroksessa portaikon takana: henkilökohtaiset lukittavat kaapit ja henkarit vain vierailun ajaksi. Talvella museossa voi lainata sisätossuja; nastakengillä ei saa kävellä sisällä.

Tilaisuudet ja tilavuokraus

• Vuokrattavat tilat

Suunnittele vierailu